Talvivalmennus ravihevoselle – loimet ja jalkasuojat

Talvivalmennus ravihevoselle – loimet ja jalkasuojat

Talvivalmennus ravihevoselle on se jakso, jolloin seuraavan kilpailukauden kunto rakennetaan, ja samalla Suomen talvi on kova koetus hevosen lihaksille, iholle ja jaloille. Tämä artikkeli on valmentajalle, omistajalle ja tallityöntekijälle, joka haluaa ajaa hevosta läpi marras-maaliskuun ilman vilustumisia, jäykkiä lihaksia ja hokkien aiheuttamia jalkavammoja. Oikein valitut loimet ja jalkasuojat ratkaisevat usein enemmän kuin yksittäinen treeniohjelma.

Mitä talvivalmennus ravihevoselle vaatii varusteilta

Talvella lenkkien suurin riski on lämpötilan vaihtelu. Hevonen lämpenee intervalleissa nopeasti, hikoaa talvikarvan alla ja jäähtyy sitten pakkasessa liian nopeasti. Varusteiden pitää hoitaa kolme vaihetta: lämmittely, itse työ ja jäähdyttely.

Toinen asia on alusta. Lumen alla on jäätä, jäätyneitä kärrynuria ja polanteita. Talvikengityksen hokit tai nastat antavat pitoa, mutta samalla ne lisäävät riskiä, että hevonen osuu kengällä omaan jalkaansa. Ravihevosella, jolla on pitkä ja voimakas askel, tämä riski on suurempi kuin ratsulla.

Yleisurheilukaupasta löytyy toppatakki ohjastajalle, mutta hevosen ajoloimet, kellot ja ravisuojat ostetaan ratsastusliikkeestä tai ravivarusteisiin erikoistuneelta myyjältä, jossa myyjä osaa myös neuvoa koon kanssa.

Loimet ennen ajoa, ajon aikana ja sen jälkeen

Kokenut valmentaja ajattelee loimitusta kokonaisuutena, ei yksittäisenä tuotteena. Tallissa ja tarhassa hevosella on sen karvaan ja klippaukseen sopiva talviloimi. Täyskarvainen suomenhevonen pärjää usein tarhassa kevyellä 0-100 g:n sadeloimella tai kokonaan ilman, kun taas klipattu lämminverinen tarvitsee pakkasella 200-400 g:n täytteen. Lisää vaihtoehdoista kerrotaan artikkelissa talliloimet ja niiden materiaalit kausittain.

Ajon ajaksi tarvitaan ajoloimi eli munuaisloimi, joka peittää lanteen ja takaosan lihakset. Se kiinnitetään valjaiden alle tai päälle mallista riippuen. Fleecestä tai villasekoitteesta tehty ajoloimi maksaa tyypillisesti 40-120 €. Se on erityisen tärkeä hitaassa lämmittelyssä ja käynnissä, jolloin pakarat ja selkä eivät vielä tuota itse lämpöä.

Kovissa vedoissa ajoloimi otetaan usein pois tai vaihdetaan ohuempaan. Hevonen tuottaa niin paljon lämpöä, että paksu loimi vain lisää hikoilua. Heti vedon jälkeen loimi laitetaan takaisin, ja hitaan jäähdyttelyajon aikana lanne pidetään peitettynä.

Tallissa märälle hevoselle laitetaan hikiloimi tai villainen jäähdyttelyloimi, joka siirtää kosteuden pintaan. Fleeceloimi maksaa 25-60 €, laadukas villaloimi 70-150 €. Kokenut tallityöntekijä vaihtaa märän loimen kuivaan 20-40 minuutin kuluttua eikä jätä hevosta kosteaan loimeen yöksi.

Jalkasuojat talvikelillä ja hokkien kanssa

Talvella ravihevonen tarvitsee usein enemmän suojia kuin kesällä. Hokit ovat teräviä, ja liukkaalla hevonen voi horjahtaa ja astua omaan jalkaansa. Tavallisimmat suojat ovat:

Kellot eli kavionsuojat, jotka suojaavat kruunua ja kantapäätä takakavion osumilta, 15-40 € pari.
Jännesuojat etujalkoihin, jotka ottavat vastaan takajalan osumia, 40-120 € pari.
Takasäärisuojat ja ristiinastumissuojat, jos hevosella on taipumus ristiin astumiseen.
Polvisuojat hevosille, jotka kolhivat polviaan kovassa vauhdissa.
Ravipintelit pintelipatjojen kanssa, jos valmentaja haluaa tukea jännealuetta.

Jännesuojan sisäpinnan materiaalilla on talvella väliä. Neopreeni pitää lämmön hyvin, mutta pitkässä työssä sen alle kertyy hikeä, joka jäähtyy pakkasessa nopeasti. Moni valmentaja käyttää talvella hengittäviä suojia ja kuivaa jalat heti ajon jälkeen. Tarkempi kokoopas löytyy artikkelista jalkasuojien valinta hevoselle.

Lumi aiheuttaa oman ongelmansa: se pakkautuu kavion pohjaan kovaksi paakuksi, jolloin hevonen kävelee kuin koroilla. Kengittäjän asentamat lumipohjat estävät tämän tehokkaasti, ja niistä kannattaa sopia jo ennen ensilumia. Kumikellot keräävät myös lunta reunoihinsa, joten ne tarkistetaan jokaisen ajon jälkeen.

Myytti: pehmeä lumi suojaa jalkoja, joten suojat voi jättää pois

Pehmeä lumi kuulostaa turvalliselta alustalta, ja moni jättää talvella suojat pois, koska ”lumessa ei satu”. Todellisuus on päinvastainen. Lumi piilottaa alleen jäätyneet urat ja jääkohdat, ja syvä lumi saa hevosen nostamaan jalkojaan korkeammalle ja epätasaisemmin. Silloin osumat ovat todennäköisempiä.

Hokkikengällä tullut osuma voi aiheuttaa syvän haavan kruunuun tai jänteen kohdalle, ja tällainen haava voi pitää hevosen poissa töistä 2-6 viikkoa. Kellot ja jännesuojat ovat edullinen vakuutus verrattuna eläinlääkärin laskuun.

Poikkeus on kevyt kävelylenkki pehmeällä tasaisella metsätiellä hevosella, jolla on tasapainoinen liikkuminen ja ilman hokkeja. Silloin suojaton ajo voi olla perusteltu, mutta silloinkin kellot kannattaa pitää.

Yleisimmät virheet talvivalmennuksessa

Liian paksu loimi ajon aikana. Hevonen hikoaa läpimäräksi, ja jäähdyttelyssä märkä karva vie lämmön nopeammin kuin kuiva karva ilman loimea. Lopputuloksena on kylmettynyt ja jäykkä hevonen.

Kovat vedot kireällä pakkasella. Kylmä ja kuiva ilma rasittaa hengitysteitä. Moni ammattivalmentaja keventää ohjelmaa selvästi 15-20 asteen pakkasella ja tekee silloin vain rauhallista peruskuntoajoa. Raskaat intervallit siirretään lauhempaan päivään.

Märät suojat ja pintelit jalkoihin. Edellisen päivän kostea jännesuoja jäätyy käytävällä ja hiertää. Suojat kuivataan lämpimässä satulahuoneessa, ja jokaisella hevosella on mieluiten kaksi sarjaa.

Käytännön esimerkki talviajosta

Tyypillinen tilanne syntyy tammikuussa Keski-Suomessa: pakkasta 12 astetta, klipattu lämminverinen ravuri ja ohjelmassa kolme 1 600 metrin vetoa. Lämmittely aloitetaan 15-20 minuutin käynnillä ja hölkällä ajoloimi päällä. Ennen vetoja loimi otetaan pois, ja ohjastaja tarkistaa, että kellot ja jännesuojat ovat paikallaan eikä lunta ole pakkautunut kavioihin.

Vetojen välissä loimi laitetaan takaisin. Viimeisen vedon jälkeen ajetaan vielä 15 minuuttia rauhallista hölkkää ja käyntiä, jotta hevonen ehtii tasaantua. Tallissa suojat irrotetaan, jalat tarkistetaan osumien varalta ja hevonen saa hikiloimen. Kun karva on kuiva, se saa yön talliloimensa.

Kotimaisella Wahlstenilla on pitkä historia ravivarusteiden valmistajana, ja moni valmentaja suosii sen nahkavarusteita. Talviajossa nahka kuitenkin kovettuu pakkasessa, joten valjaat säilytetään lämpimässä tilassa ja rasvataan kevyesti talven mittaan. Vaihtoehtoja eri varusteisiin käydään läpi artikkelissa ravivarusteiden valikoima ja niiden valinta lajiin.

UKK

Millä pakkasrajalla ravihevosta ei kannata enää valmentaa?
Mitään yhtä rajaa ei ole, mutta moni valmentaja jättää kovat vedot pois 15-20 asteen pakkasella ja ajaa silloin vain rauhallista käyntiä ja hölkkää. Hevosen kunto, karvapeite ja tuuli vaikuttavat yhtä paljon kuin lämpömittarin lukema.

Tarvitseeko suomenhevonen ajoloimen talvella?
Täyskarvainen suomenhevonen ei useinkaan tarvitse ajoloimea kevyessä työssä. Klipatulle hevoselle tai hevoselle, joka tekee kovia vetoja ja seisoo välillä paikallaan, ajoloimi suojaa lanteen lihaksia jäähtymiseltä.

Ovatko neopreenisuojat hyvät talvikäyttöön?
Neopreeni pitää jalan lämpimänä, mutta pitkässä ajossa sen alle kertyy kosteutta. Lyhyissä treeneissä ne toimivat hyvin, mutta pitkillä lenkeillä hengittävä materiaali on usein parempi, kunhan jalat kuivataan heti ajon jälkeen.

Lämmin lanne ja suojatut jalat kantavat kevääseen

Onnistunut talvivalmennus ravihevoselle perustuu kerroksiin: talliloimi lepoon, ajoloimi lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn sekä hikiloimi talliin. Jaloissa kellot ja jännesuojat ovat talvella perusvarusteita, eivät lisävarusteita, ja lumipohjista kannattaa sopia kengittäjän kanssa hyvissä ajoin. Kun varusteet on kuivattu ja tarkistettu ennen jokaista ajoa, hevonen tulee kevääseen terveenä ja valmiina ensimmäisiin startteihin.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista