Jalkasuojien tehtävä on suojata hevosen jalkoja iskuilta, hankaumilta ja oman kaviman osumilta – ja juuri tämä jalkasuojien valinta mietityttää monia hevosenomistajia, kun tarjolla on kymmeniä malleja ja kokoja. Väärän kokoinen suoja ei vain näytä hassulta, vaan voi hangata ihoa rikki tai pahimmillaan aiheuttaa jänteen ylikuumenemisen pitkän harjoituksen aikana.
Miksi hevonen tarvitsee jalkasuojia
Hevonen voi osua omalla kaviollaan vastakkaiseen jalkaan erityisesti käännöksissä, harjoitteluissa ja epätasaisella maastolla. Nuorilla ja vasta koulutusta aloittavilla hevosilla tämä on yleisempää kuin tasapainoisilla, pitkälle koulutetuilla hevosilla.
Esteratsastuksessa jalkasuojien tarve korostuu, koska hypyn ponnistus- ja laskeutumisvaiheessa jalat joutuvat suurelle rasitukselle. Kenttäratsastuksessa taas maasto-osuudella kivet, juuret ja epätasaisuudet lisäävät riskiä. Kouluratsastuksessa liike on hallitumpaa, mutta koulukuvioissa tehtävät sivuttaisliikkeet ja käännökset altistavat jalat hankaumille siinä missä muissakin lajeissa.
Yleinen väärinkäsitys on, että jalkasuojat tarvitaan vain kilpailuissa. Todellisuudessa suurin osa vaurioista syntyy tavallisessa päivittäisessä harjoittelussa, ei kisatilanteessa. Moni tallilla näkee suojat vasta silloin kun jotain on jo sattunut – ennaltaehkäisy jää turhan usein toissijaiseksi.
Jalkasuojien tyypit ja niiden käyttötarkoitus
Jalkasuojia on useita perustyyppejä, ja jokainen on suunniteltu tiettyyn tilanteeseen. Yleisimmät ovat jännesuojat, säärisuojat ja hyppysuojat.
Jännesuojat suojaavat erityisesti etujalan jänteitä ja ovat yleisimpiä esteratsastuksessa. Ne on usein vahvistettu takaosastaan, koska juuri sinne kohdistuu suurin isku hypyn aikana. Takajalkoihin taas käytetään takasäärisuojia, jotka kiertyvät koko sääriosan ympäri ja suojaavat myös sivuosumilta.
Kolmas yleinen tyyppi on hyppysuoja, joka ulottuu kavion yläpuolelle asti ja estää hevosta osumasta itseensä ponnistuksessa. Kouluratsastuksessa käytetään usein kevyempiä, matalampia suojia, koska liike on hallitumpaa eikä iskuja tule samalla tavalla kuin hyppäämisessä. Lännenratsastuksessa suositaan usein neopreenisiä splint boots -tyyppisiä suojia, jotka ovat kevyempiä ja hengittävämpiä pitkiä ratsastuspäiviä varten.
Materiaalivalinta vaikuttaa käyttömukavuuteen paljon. Neopreeni on edullinen ja helppo pestä, mutta lämpimällä säällä se voi hautoa jalkaa liikaa. Nahka ja tekninen kangas, kuten Eskadronin ja Horzen malleissa käytetty verkkorakenne, hengittävät paremmin mutta maksavat enemmän.
Oikean koon valinta – näin mittaat hevosen jalan
Kokovalinta on se kohta, jossa suurin osa virheistä tapahtuu. Jalkasuojat myydään yleensä koossa pony, cob, full ja extra full, mutta koot vaihtelevat valmistajien välillä huomattavasti – Horzen full ei ole täsmälleen sama kuin Pikeurin full.
Mittaa ensin jalan ympärysmitta putken kohdalta, siis polven ja vuohisnivelen välistä, hieman kavion yläpuolelta. Suomenhevosella ja muilla rotevammilla roduilla mitta on usein 22–26 cm, kun taas poneilla ja hoikemmilla lämminverisillä 18–21 cm riittää.
Kokeile suoja paikalleen ennen ostoa aina kun mahdollista. Suojan pitää istua tiukasti mutta ei purista – kahden sormen pitäisi mahtua remmien alle. Liian löysä suoja pyörii jalassa liikkeen aikana ja hankaa, liian tiukka taas voi häiritä verenkiertoa.
Huomioi myös suojan pituus. Liian pitkä säärisuoja painaa vuohisniveltä ja voi rajoittaa liikettä, liian lyhyt taas jättää suojaamatta juuri sen kohdan, mihin osumat yleensä tulevat. Tässä kohtaa monet tekevät virheen tilaamalla suojan pelkän hevosen kokoluokan (pony/cob/full) perusteella mittaamatta jalkaa oikeasti – varsinkin verkkokaupasta ostettaessa tämä johtaa usein palautuksiin.
Yleisimmät virheet jalkasuojien käytössä
Ensimmäinen yleinen virhe on suojien käyttö väärässä järjestyksessä tai liian löysällä tarranauhalla, jolloin suoja valuu alaspäin harjoituksen aikana ja voi jäädä roikkumaan kavion kohdalle. Tämä on erityisen vaarallista laukassa.
Toinen virhe on suojien käyttö likaisina. Hiekka ja pöly tarranauhojen alla hankaavat ihoa yhtä lailla kuin väärä koko, ja moni tulehdus tallilla johtuu juuri pesemättömistä suojista. Suojat kannattaa harjata tai huuhtoa jokaisen käyttökerran jälkeen, varsinkin kun ratsastetaan hiekkakentällä.
Kolmas virhe on suojien pitäminen liian pitkään laukaisematta hevosta tallissa – jos hevonen jää suojien kanssa esimerkiksi karsinaan tai tarhaan ilman valvontaa, tarranauha voi tarttua johonkin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jalkasuojat ovat harjoitteluvälineitä, ei tallivarustusta.
Milloin jalkasuojia ei kannata käyttää
Standardiohje ”käytä aina suojia” ei päde kaikissa tilanteissa. Pitkillä maastolenkeillä lämpimällä säällä suojat voivat nostaa jänteen lämpötilaa haitallisesti, jos hevosella ei ole erityistä tarvetta suojaukseen. Tutkimukset jänteiden lämpötilasta rasituksen aikana ovat nostaneet esiin, että liiallinen ja tarpeeton suojaaminen voi jopa lisätä jännevaurioiden riskiä pitkäkestoisessa rasituksessa, koska jänne ei pääse jäähtymään normaalisti.
Vanhalla, tasapainoisella ja itsevarmalla hevosella, joka ei koskaan osu itseensä, kevyt päivittäinen kouluratsastus ei välttämättä vaadi suojia lainkaan. Kilpailutilanteissa ja nuorten tai kompastelevien hevosten kanssa suojat ovat kuitenkin perusteltuja lähes aina.
Hinta ja laatuerot
Kenttäratsastuksen erikoisvarusteissa panostetaan usein juuri tähän tasapainoon, koska hevonen liikkuu maastossa pitkiä aikoja vaihtelevissa olosuhteissa.Usein kysyttyä jalkasuojista
Tarvitseeko poni jalkasuojia yhtä lailla kuin iso hevonen?
Kyllä, tarve on periaatteessa sama, mutta ponin lyhyemmät jalat ja usein vilkkaampi liike voivat lisätä osumariskiä. Poneille löytyy omat kokonsa, eikä isomman hevosen suojaa kannata koskaan pienentää sovittamalla.
Voiko samoja jalkasuojia käyttää sekä esteratsastuksessa että maastossa?
Kevyempi malli sopii molempiin, mutta jos ratsastaa säännöllisesti sekä esteitä että pitkiä maastolenkkejä, kannattaa harkita kahta eri suojaparia – hyppyihin tukevampi ja iskua vaimentava malli, maastoon kevyempi ja hengittävämpi.
Kuinka usein jalkasuojat pitää vaihtaa uusiin?
Kun tarranauhat eivät enää pidä kunnolla, vuori on kulunut ohueksi tai suoja on venynyt muotoonsa, on aika vaihtaa. Aktiivikäytössä tämä tarkoittaa yleensä 1–2 vuoden väliä, harrastekäytössä suoja voi kestää 3–4 vuotta.
Yhteenveto
Jalkasuojien valinta ei ole vain yhden koon tai mallin valitsemista kaupan hyllyltä, vaan hevosen jalan mittaamista, käyttötarkoituksen huomioimista ja säännöllistä huoltoa. Esteratsastukseen, kouluratsastukseen ja maastoon sopivat eri tyypit, ja oikea koko estää sekä hankaumat että turhat vaaratilanteet.
Kokenut hevosihminen tarkistaa suojan istuvuuden aina uudelleen, kun hevonen kasvaa tai kuntoutuu vamman jälkeen – jalan ympärysmitta muuttuu yllättävän paljon lihaskunnon mukana. Kun suojat valitaan huolella ja pidetään puhtaina, ne tekevät juuri sen mitä niiden pitääkin: pysyvät huomaamattomina ja estävät vahingot ennen kuin niitä ehtii syntyä.