Raviohjastajan kypärä ja turvaliivi ovat ne kaksi varustetta, joita ilman lähtöön ei pääse – eikä niiden pitäisi olla myöskään treeniradalla kotona. Tämä artikkeli on tarkoitettu amatööriohjastajalle, ajoluvan suorittajalle ja ravitallin työntekijälle, joka haluaa tietää, mitkä varusteet täyttävät radan vaatimukset ja miten ne valitaan oikein. Kun perusasiat ovat selvillä, varustetarkastus ei pysäytä ennen lähtöä eikä rahaa mene väärään kypärään.
Raviurheilu on Suomessa poikkeuksellisen laajaa. Ravirata löytyy Vermosta ja Teivosta aina Oulun Äimärautioon asti, ja kilpailutoimintaa valvoo Suomen Hippos. Ratsastuksesta tutut SRL:n säännöt eivät koske ravikilpailuja, vaan niissä noudatetaan Hipposin kilpailusääntöjä.
Mitä Hipposin säännöt edellyttävät ohjastajalta
Kilpailussa ja virallisissa koelähdöissä ohjastajalla on oltava hyväksytty, standardin mukainen kypärä, jonka leukahihna on kiinni, sekä turvaliivi. Molempien on oltava päällä koko ajan, kun ohjastaja istuu kärryillä. Tähän kuuluvat myös verryttely ja lähdön jälkeinen loppuverryttely. Ratatuomari tai varustetarkastaja voi estää lähtöön osallistumisen, jos varuste puuttuu tai on selvästi vaurioitunut.
Hyväksyttyjen kypärästandardien luettelo päivitetään sääntökirjaan aika ajoin. Ammattilainen ei siksi luota muistikuvaan vaan tarkistaa Hipposin voimassa olevat kilpailusäännöt ennen jokaista kilpailukautta. Kypärän sisällä oleva standarditarra kertoo, minkä normin mukaan kypärä on testattu. Jos tarra puuttuu tai on kulunut lukukelvottomaksi, varustetarkastuksessa voi tulla ongelmia, vaikka kypärä muuten olisi kunnossa.
Monté on oma tapauksensa. Satulasta ratsastettaessa ratsastaja tarvitsee kypärän ja turvaliivin samaan tapaan kuin kilparatsastuksessa, ja liivin on oltava ratsastukseen tarkoitettu suojaliivi. Monté-ratsastajan kannattaa siksi tarkistaa lajin omat vaatimukset erikseen eikä olettaa, että kärryillä käytetty liivi käy sellaisenaan.
Raviohjastajan kypärä – mihin valinnassa kiinnitetään huomiota
Ravikypärä eroaa tavallisesta ratsastuskypärästä muutamalla tavalla. Lippa on usein lyhyempi tai se puuttuu kokonaan, jotta ajolasit asettuvat kunnolla ja näkökenttä pysyy auki eteenpäin kumarassa asennossa. Pinta on yleensä sileä ja kova, koska kurapaakut ja kengistä lentävät kivet osuvat kypärään 40-50 km/h vauhdissa. Hyvä vaihtoehto löytyy esimerkiksi tuotealueelta ajolasit, kun lasit ja kypärä sovitetaan yhdessä.
Ravikypärät maksavat tyypillisesti 120-400 €. Kalliimmissa malleissa on usein MIPS-tyyppinen pyörivän iskun vaimennus, parempi ilmanvaihto ja säädettävä niskatuki. Halvempikin kypärä suojaa, kunhan standardi täyttyy ja koko on oikea. Sovitus ratkaisee enemmän kuin hinta.
Sovituksessa kokenut myyjä katsoo ensin pään muodon. Pyöreä ja soikea pää tarvitsevat eri runkomallin, eikä pehmusteilla korjata väärää muotoa. Kypärä istuu oikein, kun se ei liiku otsalla ilman leukahihnaa ja kun kulmakarvojen yläpuolelle jää noin kahden sormen levyinen tila. Talvella moni lisää kypärän alle ohuen pipon tai kypärähupun, ja silloin koko saattaa muuttua. Talviajoja varten kannattaa siis sovittaa kypärä samaa alustaa käyttäen.
Turvaliivi ravissa – suojaa kaatumiseen ja kärryjen alle jäämiseen
Ravissa onnettomuus syntyy eri tavalla kuin esteradalla. Tyypillinen tilanne on kärryjen kaatuminen tai lukittuminen toiseen valjakkoon, jolloin ohjastaja putoaa radalle ja takana tulevat hevoset ovat lähellä. Siksi ohjastajan turvaliivi suojaa erityisesti selkää, kylkiä ja rintakehää iskuilta ja puristukselta.
Hyvä turvaliivi maksaa 150-350 €. Turvatyynyliivit eli airbag-liivit (esimerkiksi Helite) ovat 400-700 € hintaluokassa, ja niitä käytetään yleensä perinteisen liivin päällä. Liivin istuvuus on ratkaiseva. Liivi ei saa nousta kaulaa kohti istuessa, mutta sen on peitettävä selkä häntäluun yläpuolelle asti. Lisää liivin luokista ja istuvuudesta kerrotaan artikkelissa turvaliivi ratsastajalle – luokat ja istuvuus.
Ammattilainen sovittaa liivin aina istuen. Kärryillä selkä pyöristyy ja jalat ovat koholla, joten seisten täydellisesti istuva liivi voi painaa lantiolle tai jättää alaselän paljaaksi. Kokeile liiviä myymälässä tuolilla tai satulapukilla eteenpäin kumartuen.
Myytti: ehjältä näyttävä kypärä on yhä käyttökelpoinen
Yleisin harhaluulo on, että kypärää ei tarvitse vaihtaa, jos siinä ei näy halkeamaa. Iskua vaimentava EPS-vaahto puristuu kasaan osuman kohdalta, eikä se palaudu. Kuori voi näyttää täysin ehjältä, vaikka sisus ei enää vaimenna seuraavaa iskua lainkaan.
Valmistajat ovat tässä yksimielisiä: kypärä vaihdetaan aina, kun ohjastaja on kaatunut ja kypärä on osunut maahan. Sama koskee kypärää, joka putoaa kovalle betonilattialle tallin käytävällä. Ilman osumiakin kypärä on syytä uusia noin 5 vuoden välein, koska UV-säteily, hiki ja lämpötilan vaihtelut haurastuttavat materiaaleja. Suomessa kypärä on helteessä ja pakkasessa saman vuoden aikana, joten materiaali rasittuu enemmän kuin leudommassa ilmastossa.
Sama periaate pätee turvaliiviin. Kovan kaatumisen jälkeen vaahtolevyt voivat jäädä painuneiksi. Jos liivissä näkyy kuoppia, jotka eivät palaudu puolessa tunnissa, liivi on vaihdettava.
Yleisimmät virheet ohjastajan suojavarusteissa
Varustetarkastuksessa ja tallien arjessa toistuvat samat virheet. Kolme yleisintä ovat:
Leukahihna jätetään löysälle tai auki verryttelyssä. Osa vahingoista sattuu juuri verryttelyssä, kun hevonen säikähtää toisen valjakon ohitusta. Löysä hihna päästää kypärän valumaan niskaan ensimmäisessä iskussa.
Kypärä ostetaan käytettynä tuntemattomalta myyjältä. Kypärän historiasta ei saa varmuutta. Jos edellinen omistaja on kaatunut, kypärä voi olla suojakyvyltään käyttökelvoton ilman näkyviä merkkejä.
Turvaliivi ostetaan liian suurena talvitakkia varten. Liivi kuuluu ohuen kerraston päälle ja lämmin takki liivin päälle. Liian iso liivi liikkuu kaatuessa ja jättää suojattavia alueita paljaaksi.
Varusteiden huolto ja säilytys tallilla
Kypärä ja liivi kestävät pidempään, kun ne kuivuvat oikein. Märkää kypärää ei kuivata patterin päällä tai hallin lämpöpuhaltimen edessä, sillä kova kuumuus vaurioittaa vaahtoa. Huoneenlämpö ja ilmava hylly riittävät. Irrotettavat sisäpehmusteet voi pestä käsin miedolla pesuaineella 1-2 kertaa kaudessa.
Turvaliiviä ei säilytetä mytyssä varustekassin pohjalla. Painon alla vaahtolevyt muotoutuvat ja suojakyky heikkenee. Paras paikka on henkari tai hylly kuivassa varustehuoneessa. Ravivarusteiden kokonaisuudesta ja niiden valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa ravivarusteiden valikoima ja niiden valinta lajiin.
UKK
Käykö tavallinen ratsastuskypärä ravikilpailuun?
Se käy, jos kypärä täyttää jonkin Hipposin hyväksymistä standardeista ja leukahihna on kiinni. Pitkä lippa voi kuitenkin haitata ajolasien käyttöä ja näkyvyyttä kumarassa asennossa, joten ravikäyttöön suunniteltu kypärä on yleensä käytännöllisempi.
Tarvitaanko turvaliiviä myös kotitallin harjoitusajoissa?
Säännöt koskevat kilpailuja ja virallisia koelähtöjä, mutta harjoitusajoissa vauhdit ja riskit ovat usein samat. Monet valmentajat edellyttävät kypärää ja liiviä myös kotiradalla, ja vakuutusyhtiöt voivat huomioida suojavarusteiden puuttumisen korvauksia käsitellessään.
Kuinka usein ravikypärä pitää vaihtaa?
Kypärä vaihdetaan heti jokaisen kaatumisen tai kovan osuman jälkeen. Ilman vaurioita uusimisväli on noin 5 vuotta valmistuspäivästä.
Yhteenveto: turvallisuus ennen lähtöä
Hyväksytty kypärä ja hyvin istuva turvaliivi ovat raviohjastajan pakolliset varusteet ja tärkein vakuutus kaatumisen varalle. Tarkista Hipposin voimassa olevat säännöt kauden alussa, sovita molemmat varusteet istuma-asennossa ja vaihda kypärä aina kaatumisen jälkeen. Osta suojavarusteet ravivarusteisiin perehtyneestä liikkeestä, jossa niitä voi sovittaa paikan päällä.